Rakkaat tuhmeliinit.

Elämme voimallisia menneisyyden ihannoinnin aikoja.
Haaveillen vanhemmat muistelevat maan ainoaa ja oikeaa hallitsijaa Kekkosta ja nuoremmat sitä, kun tavara liikkui markalla eikä kellään ollut kännyköitä.
Karkkeja sai pennillä ja TV-shopista tilattiin tavaraa ihan tosissaan.
Ei ollut nuudeleita eikä ollut hipstereitä.
Synnyttiin mieheksi tai synnyttiin naiseksi, eikä mussutettu että: "meidän Iiva päättää sitten isona itse mitä sukupuolta edustaa".
Ja ne miehet ristittiin Joukoiksi ja ne naiset ristittiin Sirpoiksi.
Annettiin tolokun ihmisten nimiä, eikä mitään valmiiksi läpipaskoja Hintriikkoja, Elmuja, Homoja ja Killuja.
Oikeasti, Killu?
Olipa kerran vanha kunnon menneisyys ja kaikki silloin helvetin hyvin.

Leka-Hekahan ei juurikaan antaudu politiikalle, mutta kun puhutaan viihteestä, niin jonkin asteinen suurkuluttaja istahtaa lasi kourassa pöytään.
Ja näinhän se vain on, että kaikki mitä televisiostakaan on koskaan tullut, oli parempaa, suurempaa ja hauskempaa menneisyydessä, aina ja ikuisesti aamen.
Siksipä tänään aiheena on suomalaisen viihdeohjelmiston muistelomurjonta.

Tuttu Juttu Show.
Ai että tämän ohjelman lautapeliversiolla saa parisuhteessa hyvät mykkäkoulut aikaiseksi, ainakin viikoksi.
Ohjelmasta innostuin kakarana siihen malliin, että leikin itse olevani Joel Hallikainen.
Ei siitä sen enempää.
Mutta jumalauta Joel minä rakastan sinua.
Kuurankukkia kasvaa minun rämeisessä perseessäni ja jos jokin on varmaa, niin se etteivät ne sula koskaan. Tule ja tee se mitä osaat parhaiten: työnnä kymmenen ruusua kasvamaan minun lämpöiseen kompostiini.
Olet ihana.
Ja Timo, ikuinen kakkonen Pekko aikamiespoika.
Saat sitten Joelin jälkeen mopollasi kurvailla minun kyntömaassani ja jumiutua sinne toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi.

Pojut

Linkistä kannattaa vilkaista Tuttu Juttu Show 1995 (jos ei muusta syystä, niin musat herättävät nostalgiaa)

Napakymppi.
Kari Salmelainen sekä aina vähän koulukiusatun oloinen Kaitsu.
Melkoisia pareja saatoitte yhteen. Melkoisia matkoja voittivat parit: Nakkilaan.
Tällaista pehmeää ja turvallista ohjelmaa kaivataan näinä rauhattomina aikoina, kun ihmisille ei osata enää antaa edes kunnollisia nimiä perkele.

Viesti tämän päivän hipstereille
NÄYTÄTTE AIVAN TÄLTÄ KILPAILIJALTA
perkeleen pusakkahomot

Linkki sisältää ihastuttavan klassikon: Napakymppi vuosimallia 1998

Talonpoikaisralli (Diktaattori väittää sen olleen Talonpojanralli, mutta täällä sillä perkeleellä ei ole valtaa, joten Talonpoikaisralli so it be.)
Aivan helvetin kovaa traktorilla työntöä ja neulan kaivelua heinäsuovasta.
On nimittäin suhteellisen aitoa hommaa.
Vanha kunnon lannanlöyhy, tulisitpa takaisin.
Ilmeisesti nykyisillä TV-yhtiöillä ei ole tarpeeksi rahaa, jotta saisivat ostettua bensaa tankkiin, sen sijaan kansalle syötetään lietteen muodossa aurinkorannalla pällistelevien puhelinmyyjien juonenkäänteitä.

Jouko ja Sirpa kisailemassa.

Upeita muistoja: Talonpoikaisrallista


Gladiaattorit.
Takaisin vittu justiin se ja heti!!
Tosin jos yhtään voin arvata, niin tämän päivän sotilasjoukkio koostuisi BB-homoista, HUNKS-tanssiryhmän koreografeista sekä fitnesspäiväkirjafilosofeista.
Siellä jokaisen kauden pakolliset BB-Nikot heiluttelisivat kilvan oranssina hehkuvia kämmeniään televisiolle, aseinaan vetyperoxidiset hampaat ja liian liukkaaksi öljytty torso.
Jutta ja Ruusila lappaisivat rahkaa naamarista sisälle ja Bull Mentula etsiskelisi lapio kourassa hiekkalaatikkoa.
Niin se aika vaan menee.

Suolapaloja

Herkkua suoraan Suomen Keravalta tästä: Gladiaattorit

Ehkä se on parempi ettei enää palaa.
Mikään.
En halua nähdä Bile-Danin vetämää napakymppiä, enkä mitään Aku Hirviniemeä jakelemassa ruusuja pareille, jotka eivät kykene muistamaan milloin ovat panneet viimeksi.
Ja Aku.
Minä todella haluaisin nähdä peilistä sinun hikisen vartalosi jossain takanani lykkimässä, Joelin jakaessa sinulle ruusuja suuhun.
Se olisi varmasti hauska näky.
Voitaisiin vaikka kuvata se.
Ja laittaa nettiin.
Tarjota kunnollista viihdettä kärsivälle kansalle.