Mutta tänään me vielä valmistaudumme. Me puunaamme paikkoja ja juoksemme naama hiessä Prismassa jonottamassa ja vittuilemme myyjille kun torttutaikina onkin päässyt jo loppumaan.
Jakelemme toisillemme ne ainaiset konvehtirasiat ja toivotamme lämmintä joulua sille hienhajuisellekin työkaverille.
Pyhät on täällä, smell you later!
Kotona glögi polttaa suuta, lapset haukkuu villaneuleesi ja lahjapaperin teippi takertuu sormiin samalla, kun kaivelet saamasi suklaarasian pohjia, vain ananas ja mikäliemokkatryffeli on jäljellä.
Kitisevät, ahneet kakarat söivät parhaat päältä.
Salakavala glöksy olikin vahvaa juot sitä liikaa, ukkosi juo liikaa ja naapuri juo liikaa ja päädytte kolmenkimppaan pyörävarastoon, koska nythän on joulu ja nythän on joulu taas.
Aamulla punaisena hehkuvat vain silmäsi leikatessasi uuniin kuivuutta kinkkua, koska illan sähellys ei täyttänytkään pikkusuolaisen tarvettasi.
Marjatta-tädin joka jouluksi vatkuttama kermasinappi unohtui myös yöksi pöydälle muttet välitä, nälissäsi lapioit sitä kunnolla porsaan ympärille ja imaiset suuhusi myös sen mokkaryhfelin jämän ja eltaantunut joulutunnelma valtaa mielesi.
Loppupäivän vietätkin pöntöllä ripuloimassa uudet villasukat jalassasi uutuuslevysi tahditamana. Joku Hevi-Arin Heinillä Härkien kaukalon pikimusta hevi-versio.
Ihanan synkkää.
MUTTA!!
SE ON VASTA HUOMENNA SE!
Tänään, Lekkis vielä valmistelee itseään kohti viimein koittavaa kliimaksia.
Siispä tässä luukku 23:
Joulurauha, ei pidä sotia
Juhlantuoksu leviää ympäri kotia
Suihkussa katsos liian puhtaaksi hän
nyt raikkaus aiheuttaa olon ikävän
Eihän nouse pukin kurkkuun pala
kun suloisesti kotia ja naista maustaa lipeäkala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti