Ah, jatketaan murjomisen suloisella tiellä.

Tämän tekstin innoittajina toimivat suomalaiset myyntimiehet, rahakeikarit ja kaiken ihanan jonniinjoutavan kauppiaat.
Jokaisen lähipiiristähän löytyy vähintään yksi, jonka suonissa virtaa kaupankäynti sekä varmasti tippa tai kaksi mustalaisverta.
Heidän näpissään materia muuttuu rahaksi ja heittämällä tavara vaihtaa omistajaa.
He myyvät puhelinliittymiä niille, joilla ei ole puhelinta tai vaikka perunat sinulle omasta perunamaastasi.
He kaivavat mersunsa peräkontista harjanvarren ja saavat häikäilemättömästi sinut luulemaan sitä kalliiksi selfietikuksi. He ujuttautuvat myyntipuheineen ihosi alle kuin pienet täit ja vetelevät hiuksistasi kuin naruista ja niin sinä lopulta vain raavit päätäsi ja ostat kaiken. Harjanvarren ja mersun ja automaattisen perunankuorimen ja paljon muuta, jota et tiennyt tarvitsevasi.
Eikä tässä vielä tietenkään kaikki, heillä on sitä mitä tavallisella suomalaisella ei, rahaa nimittäin.
Eivätkä epäile käyttää sitä, varsinkaan tarinoidensa täytteenä.
He ovat ihmisiä, joihin ensikertaa tutustuessasi tuijottelet vain tuoppia edessäsi ja päätät, että etsit parempia kavereita sitten myöhemmin.
No ethän sinä löydä parempia kavereita ja lopulta huijaat tämän markkinaälykön ottamaan erittäin seksikkäitä kalenterikuvia itsestäsi.

Sitten asiaan.
Suomalaisen myyntimaailman kiistämätön kolmenkärki löytyy näistä ihanan täyteläisistä miehistä.

Vielä muutama vuosi sitten valtaosalle suomalaisista täysin tuntematon huutokauppias, joka valloitti lupsakkuudellaan ja suoruudellaan kotikatsomot.
Markun rassatessa pyöriä Aki kiertää Helin kanssa Suomea ja suree kun kaikki maksaa liikaa.
Ja ne polvet. Ne vain aina joka kerta notkahtavat kuin maksullisella naisella.
Hän on meidän oma uutuusjulkkiksemme, ihana, hieman löysä ja ehkä hieman repliikkejään toistava, mutta erittäin asiantunteva mestaritinkijämme Aki Palsanmäki.

Aki tässä pohtii että Lekkiksellä varmaan tavaralle joku hinta on.
Kyllä on.

Sitten toisena. Minun ihana ihana taikinavuoreni.
Hän on munkkien, makkaran ja myynnin kiistaton kuningas.
Oli kyse sitten kiinteistökaupoista tai nakkivadin tyhjentämisestä, hän tekee sen parhaiten.
Hän on hauskin.
Hän on älykkäin.
Ja hän on ikuinen laihduttaja.
Hän on Jethro "Jeti" Rosted ja Lekkis rakastaa häntä.
Minun idolini.
Minäkin haluan oman makkaran.
Minäkin haluan ulkomaille ihmettelemään betoniporsaita.
Minäkin haluan puhua turunmurretta ja keräillä persvakohiessä korvasieniä kameran surratessa vieressä. Jethro vaikka teeveessä vilahtaisi sun kakkonen, sä olet ykkönen.

Ihana nappisilmä on turkkusen lahja
bisnesmaailmalle.

Viimeinen ei jää vähäisimmäksi missään.
Hän on suuruudenhullu kauppias, joka rakensi melkoisen linnan itselleen ja ostokiihkoiselle kansalle. Hän on tehnyt historiaa nikkaroimalla nähtävyyden, jota ei tiedetä vain kuulopuheilla, se on koettava: Tuurin Kyläkauppa.
Mistään maailmasta et löydä sitä määrää mustia huppareita, kiitospuseroita, leopardikuosia, crockskenkiä ja hiusmallia kananperse, kuorrutettuna otsatukassa kiemurtelevalla shokkiväriraidalla.
Se on tribaleiden ja lenkkareiden kuningaskunta.
Se on legginssien ja jegginssien ikuinen paratiisi.
Se on Leka-Hekan taivas.
Ja sinä Vesa.
Jos olisit vuosi aikaisemmin käynyt leikkuuttamassa pikku pussukkasi, olisit kirkkaasti voittanut jo kirjoittamani "silmä- ja leukapussien kolmenkärki"-kirjoituksen.
Ei se mitään, inspiroit minua tänään.
Sinä olet markkinointinero joka on pistänyt itsensä peliin silmänalusiaan myöten.
Sinä kasvat taantuma-aikana ja se jos mikä on esimerkillistä.
Vesa sinä olet Suomen kovin kauppias.

Tauskin kaksoisveli riemukaarensa alla.

Ja se Jouninkauppahomo ei pääse tälle listalle koskaan.