keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Uni 2.                                                                                                                                                    

Ennen kuin luet, avaa tämä tunnelmanluoja taustalle.


Oijoi.

Leka-Heka näki unta.
Isä Jumalan suuressa armossaan lähettämää unta.

Oh..
Tapahtumat sijoittuvat lapsuudenkotini pihamaalle.
Oli hämyinen ilta.
Tehtävänäni oli painia.
Painijoita oli paljon ympärilläni mutten välittänyt heistä.
Ja muistan painineeni n.190 senttisen olennon kanssa.

Taustalla soi Hopeinen Kuu ja minä painin.
Painin voimallisesti.
Minä painin Alexander Barkovin kanssa.

Oi Jumalani..

Sitten musiikki valtasi mielemme.
Se oli niin kaunista painia.
Annoin kaikkeni.

Sitten heräsin.
Jumalat ovat kiusaajia, kaikki hyvä loppuu niin nopeasti.

Jos tämä on enneuni hopeasijasta, minua lohduttaa ikuisesti että Alexander,
saanko sanoa Sasha..

Lapseksi suutelet erittäin hyvin.
Kuullessani jatkossa tämän viettelevän rytmin, muistan sinut aina.
Tämä on meidän kappaleemme.

Saavu ei koskaan kai tällaista iltaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti