sunnuntai 10. toukokuuta 2015

ÄITI



                                                                                                                                                        Meemi heti alkuun ja sen siivittämänä hyvää päivää vain.

Tämä sivusto jolle olet nyt eksynyt, on pääasiallisesti miestenpalvontalista, jolla murskataan ja rakennellaan egoja Leka-Hekan mielivaltaisessa otteessa.

Joskus on kuitenkin pakko mennä aiheen vierestä, sillä sivujuoni on kokonaisuuden kannalta niin olennainen, että ilman sitä emme kukaan olisi mitään.
Milloinkaan syntynytkään.
Koskaan olemassakaan.
Kyllä.
Puhun meidän äideistämme.
Ilman heitä ei olisi niitä upeita ja kauhistuttavia miehiäkään.
Siispä tänään Leka-Heka on päättänyt murjoa äidit.

Äiti.
Tuo yhdeksän kuukauden kannatteleva kehto.
Tuo bulgarialainen vantterajalkainen aasi, jonka selkään lastataan kuormittain kyyneleitä, haavautuneita polvia, räkäisiä nokkia ja kiukunpuuskia ostoskeskusten lattioilla.
Tuo teini-ikäisen silmien rajoittunut ja konservatiivinen kanttura, joka kuitenkin maksaa
-siis hyvässä tapauksessa-
vänisevän lapsukaisensa elämisen, laskut, vaatteet ja joutavat pelivälineet, harrastustarvikkeet, sähkökitarat ja bussikortit, sekä vippaa viikonlopun viettoon vielä viimeisetkin kolikkonsa.
Laittaa ruoan ja linkoaa kaiken loan sen lapsen edestä, saadakseen palkakseen ei yhtään mitään.
Mutta siis, sellaista on olla äiti.
Kai.
Leka ei tiedä, Leka vain murjoo.

Pohdin tähän kuvailevaa tekstiä synnyttämisestä, mutta henkilökohtaisen kokemuksen luoma rajallisuus edessäni, en halua astua sinne pimeään.
Siispä totean lyhyseti että kuulema yhtä miellyttävää kuin:

"sahattaisiin moottorisahalla kahtia"

Jees.
Millaisia äitejä maailmanhistoria tuntee?

Tietysti klassisen marttyyriäidin.
Olennon joka tekee aina kaiken, pyytämättä, vaatimatta, uupumatta, aina aina AINA.
Hän ei anna muiden koskea pölynimuriin saati tiskirättiin, koska kukaan muu ei tietenkään osaa tai tee tarpeeksi hyvin, mutta valittaa kun joutuu aina imuroimaan ja luutuamaan itse.
Siivoustarvikkeet ovat hänen pyhän alttarinsa tärkeimmät esineet, joita sivellen tämä laskee riutuneen kehonsa untenmaille, tosin vain minuuteiksi. Sillä tämä olento on tietysti nukkunut aina vähemmän kuin muut ja kovaan ääneen muistelee kuinka monta vuotta on viimeisestä vapaapäivästä sekä katkottomista 5 tunnin yöunista.
Marttyyriäidit nirisevät koko elmänsä kuin vanhat ladonovet, joiden ainoa paikka alkaisi olla juhannuskokossa.
Ja se ulina: "Kun kukaan ei koskaan ikinä, vaan aina ja ikuisesti minä minä minä", soi ikuisessa helvetin tulessa taukoamattomalla repeatilla.

Leka-Hekan vinkki:
Ota kiinni otsasi ympäri kiertävästä Strap-Onista, se on aivan väärässä paikassa ja aivan liian tiukalla.
Etsi itsellesi kunnollinen motherfucker. Se rentouttaa.
Anna sen opastaa sen otsapantasi kanssa.
Ja jätä se ukkosi, joka kerta on vain yksi löysä paska ja tekee mielestäsi tasan tarkkaan makaronilaatikon kerran kahdessa viikossa.

Juu, eikä ole edes sun synttärit.


Sitten, numero kaksi: Hulluäiti.

Voi veljet.
Toivottavasti omasi ei lukeudu tähän sakkiin.
Tälle olennolle ominaisin piirre on huutaminen. Kurkku suorana ja pää märkänä, silmien pullistuessa ulos ruumiistaan tämä ihmisraunio huutaa, oli tarvetta tai ei.
Tämä asustelee yleensä naapurissa, josta huuto raikaa aamukuudesta iltakymmeneen.
Mistä hulluäiti huutaa? No ei ainakaan aiheesta.
Hullunäidin meuhkaaminen alkaa, kun kengät eivät ole kenkätelineessä, vaan sen vieressä.
Huuto jatkuu kun kaupasta tuodaan väärän väristä maitoa, riippumatta siitä oliko toisen väristä edes tarjolla.
Hulluäiti huutaa oli vieraita tai ei, ja uhoaa antavansa raippaa naapurinkin kersoille ja imeskelee raivonvallassa röökiä silmät keltaisena.
Tämän äidin hoteissa ei aamuisin köllötellä lämpimän peiton syleilyssä, vaan mantra
 "hommiin pittää joutua"
tulee jokaiselle ympäristössä liiankin tutuksi. Oli ne hommat mitä tahansa, milloin tahansa, aina niihin pitää joutua, eivätkä ne koskaan tule loppumaan.
Hulluäiti juo lasin viiniä ja alkaa muistella, kuinka on talvipakkasessa hiihtänyt töihin sitä ikuista ylämäkeä, kärsinyt ainaisesta vastatuulesta, kun edes kenkiä ei ollut molempiin jalkoihin maitotonkan narujen painaessa versiä hiertymiä olkapäihin.
Ja niiden samaisten suksien päältä se huutaa vielä kotipihassaankin, kuinka perseestä koko elämä on.
Leka-Heka olisi todennäköisesti tätä äitityyppiä.

Vinkki: Mene terapiaan tai kaivaudu suohon.
Syö ne saatanan pillerit.

Uratykki äiti
En tiedä ei ole kokemusta.

Rikas äiti
Sama kuin edelliseen.


Imetysjargon äiti.
Huuh.
Ei tee muuta kuin imettää.
Kaikkialla, julkisesti ja ennenkaikkea: ikuisesti.
Vielä kuusi vuotta vanhaa hyljettäkin imetetään.
Tämä äiti tyyppi moittii, kuinka muiden mielet ovat rajoittuneita,
eivätkä ymmärrä millaisen yhteyden imetys muodostaa äidin ja lapsen välille.
Lapsen, joka siis osaa jo puhua myös englantia.
Nämä suhtautuvat maitoon kuin kultaan.
Pohtivat alinomaan kuinka arvokasta se on, kuinka rajallista se on, kuinka se tulisi huomioida pörssissä ja kuinka mikään muu ruoka ei koskaan ole sen vertaista.
He juovat rintamaitoa itsekin ja jakavat sitä köyhille.
Romanikerjäläiset tuijottavat hämmentyneinä kostuneita kahvikupposiaan mammojen ruiskiessa hormonipöllyissään näennäisen arvokasta rintanestettään ympäristöönsä.

Lekan vinkki: Meille kasvaa hampaat tietyssä iässä tietyistä syistä.

Jeesus mitä sakkia.


Köyhä äiti.
Köyhä äiti tuoksuu nakki- tai jauheliharisotolta.
Köyhä-äiti jumppaa kotona ja leipoo sämpylöitä, koska niille ei jää hinnaksi montaakaan senttiä.
Köyhä äiti verhoutuu kaupungille koirankarvojen peittämään fleecetakkiin ja Crocs-kenkiin, koska ne ovat niin mukavat ja koska uuden parin saa 1,99€:lla.
Köyhä-äiti shoppailee kirpputorilla ja Tokmannilla ja ajelee laina-autolla kymmeniä kilometrejä tarjous lenkin perässä.
Köyhän äidin kotona nukutaan ensin patjoilla, vesi pumpataan kaivosta ja wc:nä toimii ulkohuussi.
Sitten Nokiajuttu alkoi rullaamaan tuoden tullessaan luksusta: sisävessan ja suihkun.
Todellisuudessa köyhä-äiti on vähävarainen vain kukkaroltaan, sillä köyhä-äiti on vuorannut kotinsa yltäkylläisellä huumorintajulla ja rakkaudella, joilla se itsetehty sämpylä sitten voidellaan, koska kinkkua ja juustoa ei jääkaapista löydy.
Köyhä-äiti on Leka-Hekasta äiti tyypeistä kaikista parhain.

Leka-Hekan vinkki: Mene töihin.



Julkkisäidit.
Tähän sarjaan menisi monta värikästä persoonaa, mutta valitaan nyt kolme.

MariaVeitola-äitityyppi pukeutuu oudosti ja saa huomiota patatukallaan ja pyöreillä rilleillään.
Hän on sekoitus Heikki Kuulaa ja sotaorpoa. Lapset vain unohtuvat, kun äidillä on kiire peilailla ja kertoilla tarinoita pari- ja isäsuhteistaan Imagessa, joka on MariaVeitola-äidille tarpeeksi cool lehti esiintyä.

MariaVeitola

Huvittava pikku koira MariaVeitola-peruukissa.


KristaKosonen-äitityyppi - Suostuu esiintymään einiin-trendikkäissä Annassa ja MeNaisissa joissa ihmettelee, että tähän maahanko hän lapsensa synnytti, joka ei sitten edustakkaan hänen Suomeaan ja jossa ei tunne ainoatakaan perussuomalaista.
Kunnes omalapsi paljastuukin persuehdokkaaksi, koska kapinoi äitinsä punavihreänkuplan rakkaudentäyteistä sanomaa.
KristaKosonen-äitityyppi varjelee suvaitsevaisuutta saippuakuplansa sisäpuolella, marinoi lapsensa sen liukkaassa nesteessä ja kuplan puhjetessa onkin ihmeissään,
onko kehäkolmosen ulkopuolellakin älyllistä elämää?

JuttaGustafsberg-äitityyppi esiintyy televisiossa tyylikkäissä Ed Hardy-kuteissa ja ystävällisesti ilmoittaa muiden olevan läskejä.
Nauttii raudan takomisesta ja proteiinipierujen salailusta.
Nostaa penkistä 900kiloa ja tilaa karkit tukusta suoraan ovelle, sillä ylpeys ei anna myöten ostaa niitä suoraan kaupasta.
Tämä äitityyppi ottaa eniten yhteen imettäjähypettäjä-äidin kanssa.
Nämä eivät imetä koska silikonit menevät rikki ja koska kaikki mikä ei ole muovista ei ole luonnollista.
Lapselle tarjoillaan tuttipullosta korvikkeena lightlimua, jota ryhditetään reilulla kauhallisella proteiinijauhelisää sekä keitettyä broilerinfilettä ja hyvä niin.
Lopputuloksen näette Bull Mentulasta, joka viettää 5-vuotis syntymäpäiviään pian.

Lekan vinkit julkkuäideille: Vähemmän itseä, enemmän lasta.

Ruokavalion pohjana lienee salaa syödyt irtomakeiset.

Onnea Möykky!


Luontoäiti
Tämä kannabiksen ja pakuriteen tuoksuinen hippiäiti joogaa ja meditoi rastojen valuessa räsymatolle.
Kaikki 12 lasta on puettu kulahtaneeseen oranssiin, metsänvihreään, suonruskeaan ja saveen. Harmoniaa huokuva äitykkä istuskelee nuotion äärellä tuntien samalla nuotiossa roihuvien koivunhalkojen tuskaa.
Tämä olio hymyilee kokoajan rakastavasti ja puhuu liian hitaasti.
Soittaa luomukitaraansa aivan päin persettä ja kirjoittelee lauluja, jotka ne vasta perseestä ovatkin.
Lapsi saa paljon syliä muttei lainkaan rajoja ja sitten näitä anarkistisia vapaankasvatuksen tuloksia pamputetaan poliisin patukalla päähän.
Tämä olento ei oikeastaan syö muuta kuin puustapudonneita puolimäräntyneitä omenoita sekä porkkanoita, joita se huonolla omallatunnolla S-marketista ostaa.
Luontoäiti ei lue tätä tekstiä, koska hänellä ei ole nettiä ja koska kaikki elektroniikka saa hänen auransa ja chakrat vispaamaan aivan vituralleen.
Lisäksi luotoäiti ei edes välitä äitienpäivästä, koska se ei ole tippaakaan hindulaista, aivan liian kaupallista, liian orjuuttavaa, liian länsimaista eikä anna lupausta Nirvanasta.

Lekan vinkki: Tämä maailma tuhoutuu paastostanne huolimatta, joten onko pakko elää ilman sähköä ja juoksevaa vettä siinä toiveessa, että kumpa jokainen muukin vain eläisi niin?
Tosin, omapahan se on, teidän kylmä ja pimeä mökkinne.



Pullantuoksuinen äiti.
Ja marjapiirakan ja munkkien, pitsapalojen, mokkapalojen, korvapuustien, kinkkupiirakan, jauhelihapiirakan ja kanapiirakan sekä voileipä- ja juustokakkujen ja karjalanpiirakoiden, upporasvassa paistettujen mozzarellatikkujen, jalapenopopperssien, ranujen ja lihapullien käristämä rasvaäiti.
Vatsansudultaan pyöreänmuotoinen pehmoinen hahmo, joka etenee elämässään lempeän pullavaksi mummotyypiksi.
Pullantuoksuisella äidillä on kuitenkin salaisuus, se pitää Hondan nahkaliiviä.
Ihan totta, olen Suomen kauneimmassa kunnassa nähnyt.

Leka-Hekan vinkki: Joskus on ok syödä myös satunnaisia määriä hedelmiä tai vihanneksia.
Vaikka maanantaisin, kun sehän on paskapäivä muutenkin.
Juhlapyhiä ei kannata vitamiineilla pilata.


Maailmanpelastaja äidin.
Tähän porukkaan menee Äiti Teresa ja Äiti Amma.
Jotkut tosiaan pelastavat maailmaa rakkaudella ja halaamalla, toiset kuluttavat aikaansa kirjoittelemalla tällaista roskaa.

Lopuksi vielä Leka-Hekaisa kuva.
Näihin kuviin ja tunnelmiin, kaikille mainituille ja mainitsemattomille äitityypeille, äidittömille, äidiksi haluaville, äitipuolille ja puolikkaille äideille, teiniäideille, milffeille ja miehille jotka haaveilevat äitiydestä, erittäin viihdyttävää ja kakkuista äitienpäivää!








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti