Riku. Riku, Riku, Riku, Riku Rikas. Ei! Vaan Rantala.
Siinä olet. Siinä on sinun vilkkusilmäsi. Ja koko 150-senttinen olemuksesi.
Tuo sinun härskisuusi ja yhteiskunnallisesti virittynyt otteesi.
Se ote on melkein yhtä tiukka kuin se, jolla minä vielä kerran sinut nappaan.
Muistatko, olimme Puttesissa pitsalla.
tai siis, sinä olit oman perheesi kanssa, minä aviomieheni seurassa.
Eli me olimme molemmat yksin.
Seisoit tiskillä koko karskissa kokonaisuudessasi ja minä olin aivan vieressäsi.
Kumarruit ohitseni ottamaan paperia, käännyit minua kohti ja sanoit; Anteeksi.
Ja siihen minä tulin. Siis sulin! Kuin Etelämanner minä sulin.
Tulvan lailla, jääriutta sisälläni lohkesi irti lipuen suoraan Atlantin loputtomaan syleilyyn,
sinun syleilyysi Riku, Sinun.
Jätä nyt äkkiä se Tunna.
Minua ei kiinnosta kuinka monta tuntia se on leikannut tai muokannut tai ideoinut tai käsikirjoittanut,
Riku, minä en halua kuulla.
Minä haluan vain, että sinä ja minä olemme totta aina.
Mennään sinne Itä-Timoriin tai Kälviälle tai minne vittuun sinä seuraavaksi haluatkaan mennä.
Minä olen sinun kamerasi ja voin aina hävitä kivi-paperi-sakset pelimme.
Syön hymyillen ne hiiret ja madot ja marsut ja pussikoirarotat. Vartaloltasi ne ovat juhlaruokaa.
Voimme nussiakin välillä.
Minä lupaan sinulle sellaisen sekopäisen tripin, että missään shamaaninluolassa et ole niin kitkerään nesteeseen päässyt, kuin kanssani joutuisit.
Minä haluan sinun anarkistimielesi ja länsimaisenporsaan muotoisen, rasvaisen vartalosi kokonaan.
Mennään yhdessä salaa mäkkiin.
Ajetaan yhdessä vahingossa Tunnan päälle.
Lennetään yhdessä lentokoneilla ihan vitusti "hyvän asian puolesta".
Nauretaan yhdessä millaisia teollisuusmaiden porsaita äidin oomme kaikki.
Riku, sinun jääpalatsiset silmäsi ovat kiivaasti etenevä ilmastonlämpeneminen minun ikiroudassani.
Vittu sinä olet komea pikku ukkeli. Valloitit maailman, minun maailmani.
Nyt olen sodan runteleman Ruanda. Et ole vielä käynyt täällä.
Tule jo pian ja anna nauriintaimesi solahtaa multaani.
Kasvatan kauneimmat naattisi maalleni.
Et tiedä miten herkullisia hedelmiä me olisimme yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti