Aku                                                                                                                                                 

Arvoisat lukijat, ensiksikin arvostan teitä molempia suuresti, lämmin kiitos!

Olette sinnikkäästi käyneet sivullani ja todennäköisesti kuulutte sukuuni. Mutta eteenpäin!

Minun on aika tehdä paljastus.

Yhden kerran elämässäni olen rukoillut.

Naimisissa olevana naisena tiedän, ettei tämän sorttisia pyyntöjä enää esitetä maallisessa elämässä, joten 

Yhden kerran illalla laskeuduin polvilleni sänkyni eteen ja rukoilin itse Isä Jumalaa. 

Kyllä vain, yhden kerran, ja vain ja ainoastaan sen yhden kerran, esitin korkeimmalle toiveen.                                                               

Hapsuinen yömekko ylläni pyysin taivaiden ylintä lähettämään minulle yhdeksi yöksi uniini 

saatanallisen korskean ja salskean miehen jonka miehuus tököttäisi uljaasti pystyssä, kuin kesäiselle pellolle isketty seiväs.
Vavisuttavan vahvana kuin kuutamoisessa yössä jököttävä Eiffel-torni.

Jonka kanssa saisin antautua niin paljon, ettei vain polveni, 

vaan koko keskivartaloni luiskahtaisi sijoiltaan. 

Sinkoutuisi maata kiertävälle radalle. 

Joka antaisi minulle sellaisen rallin, että intiimialueitten nahkamme palaisi kuin turisteilla Alanian auringon alla. Käry ei katoaisi koko loppuvuotena. 

Että se saatanalinen uros puhkoisi minut rei`ille kuin lävikön.

Ja mitä minä sain. 

Kenet Suurmestari lähetti? 

Kuka oli itsensä Isä Jumalan valitsema miesuhrini.

Tuhannen känninen ja itsesäälissä piehtaroiva Aku Hirviniemi. 

Okei. 

Eihän se ehkä ollut Jumalan syy, että Aku tuli kännissä. 
Eikä se kännisyys tässä nyt se huono asia ollut, olinhan itsekin aika päihtynyt, enkä ollut varma haluaisinko aamulla muistaa yön tapahtumia. 

Mutta minun valtakuntani vuoteeseen ei katuvaisia tai uskovia tarvita. 

Joten Aku. 

Nyt kun luet tätä, tiedä se, että sinulla on paljon hyvitettävää minulle. 

Hyvin PALJON. 

Miksemme vain voineet antautua kerran puraisemaan kiellettyä salaisuutta, 

antaa kypsänä kirkuvien, punaisena hehkuvien hedelmiemme mehujen roiskua pitkin kasvojamme. Valua alas kaulaamme.

Mutta ei. 

Harmitteluni on turha. 

Tilaisuus oli ja meni ja kannan siitä sinulle syvää kaunaa. 

Joten kipitäpäs siitä johonkin uuteen tosi hassuun ja kekseliääseen ohjelmaan esittämään kekseliäästi naista ja vielä kekseliäämmin kertomaan jotain pikkutuhmia juttuja. 

Tai hetkinen, pidä suu vaan kiinni kunnes olet maksanut velkasi minulle. 

Muutama kuva lopuksi niin tiedätte kenestä puhun.

Aku on erittäin älykäs ja huumorintajuinen suomalainen näyttelijä. Hän keksii hyvin nerokkaita sketsihahmoja.
Tämä kuva on tosin Akun yläaste ajoilta.

Näin se sänkykamarin alisuoriutuja tuulettelee Uutisvuodossa. Kyseisestä ohjelmasta kirjoittamani arvioinnin voit muuten lukea tästä.

Siinä se seisoo, hieman vaivalloisesti aikaansaadussa rivissä, tämä IsäJumalan Leka-Hekan petipuuhiin valitsema uhri. Ei seisonut pitkään.